Lärarensroll

Här får du ett smakprov på ett kommande webbinarie. Webbinariet handlar om lärarensroll inom yrkesutbildningen Anna-Lena Forsman rektor vid Optima kommer att hålla webbinariet.

Mikä on U-käyrä?

Kiipulan k-johto kehittää

Kiipulan ammattiopiston keskijohto on innolla haastanut itsensä ja kehittänyt osaamistaan MuutosjohtAMEO-hankkeen myötävaikutuksella. Uudistunut ammatillinen koulutus on paloina haltuunotettu norsu ja siinä työssä johtaminen on ollut ja on keskeinen juttu.

Kiipulan keskijohto pyörittää ammattiopiston laajaa käytännön toimintaa. Tehtäviä on monenlaisia yhdeksällä toimintapaikkakunnallamme. Erilaisuus antaa työhön potkua, joskus aika lujaakin. Keskijohtoon kuuluu kuusi koululutuspäällikköä, laatupäällikkö, asumisesta ja opintotoimistosta vastaavat palvelupäälliköt ja kehitysjohtaja. Tiimiä luotsaa apulaisrehtori.

Johtamista on kehitetty yhdessä ja erikseen monella tapaa. Opiskelu, keskustelut ja käytännön työ ovat kietoutuneet yhteen ja tuoneet meille kaikille uusia näkökulmia ja välineitä johtamiseemme. Yhtenä tapahtumana monista kolme keskijohtajaa osallistui AMKEn verkostopäivään 25.4.2019 Helsingissä. Teemana oli hyvinvointi työssä.

Innostavan tilaisuuden ajatuksia jakaa mielellään. Useamman loistavan puheenvuoron joukosta seuraavassa muutama ajatus aivotutkija Minna Huotilaisen esityksestä. Diat ovat Minna Huotilaisen, jolta on myös lupa niiden käyttöön. Selvempinä versioina suttukuvat voi tsekata Huotilaisen uusimmasta kirjasta Näin aivot oppivat (PS-kustannus, 2019). Erilaiselle oppijalle tai tiukalle ajan käyttäjälle opus on saatavana myös äänikirjana.

 

Oppimisesta, laiskuudesta ja palautumisesta - ja lopuksi tunti tanssia

Huotilainen on kehittänyt U-käyrän, jolla voi arvioida aivotyön näkökulmasta tilannetta, päivää tai työviikkoa. Käyrän alamutkassa on uni ja nukkuminen. Aktiivisuus voi sitten kivuta kummankin sakaran suuntaan. Vasemmalla ollaan aktiivisesti stressin ravistelemia ja korkea vireys näyttäytyy ahdistuksena. Oikealla taas innostus ja ajatus virtaavat vapaina ja työ sujuu flow-fiiliksissä.

 Kumpi sinulla olikaan tänään vallitsevana? Miten on tiimissäsi noin niinku yleensä? Omasta mielestäsi ja tiimiläisten mielestä?

Työyhteisössä jokaisella on vastuu. Yksi ihminen voi tuoda tiimiin innostuneisuutta ja iloa, tai vaihtoehtoisesti masentaa koko porukan. Mitä itse tuot huoneeseen sinne tullessasi?

Aivot voivat hyvin tai huonosti yksinkertaisen kaavan kautta, jossa h on hyvinvointi: h = uni x ravinto x liikunta. Jos joku tekijöistä on nolla (tai negatiivinen?), heittää kokonaisuus häränpyllyä. Silmiä painaa, rasvainen ruoka maistuu, salille ei jaksa raahustaa. Oppimiskyky ja kyky palautua työstä riippuu suoraan kertolaskun tuloksesta.

 

Toinen kuva kertoo, että – toisin kuin yleinen höpinä väittää - laiskuus onkin se maailmaa pyörittävä juttu. Ilman laiskaa kivikauden ihmistä olisimme vieläkin – noh, kivikaudella. Laiskuus johdattaa meidät pohtimaan, miten selviäisimme tehtävistä helpoimmin. Kyllä se oli ennemmin laiska kuin ahkera ihminen, joka pyörän keksi. Tätä ei ehkä parane ainakaan alkuvaiheen opiskelijoille hehkuttaa.

Tarvitsemme työpäivän palautumishetkiä ja lorvimistaskuja keksiäksemme uusia ideoita ja pysyäksemme järjissämme ja tehokkaina. Rovio keksi Angry Birdsit työpaikan sohvalla hetkellä, jolloin hänellä ei ollut mitään erityistä tekemistä.

Luota aivoihisi, ne ovat töissä koko ajan! Hae tasapainoa turhan viilettämisen ja luovan hidastamisen välille. Käpyjenpotkimispäiviä kaikille.

 
Vanha tunteja ja läsnäoloa mittaava työaikamalli ei ole aivojen kannalta mitenkään järkevä. Se perustuu tehdasajatteluun, jossa ihminen on kuin kone. Oikeasti, kuten vaikka meidän työssämme, aivot tekevät hommaansa koko ajan. Yksi tärkeimmistä työnteon hetkistä on nukkuminen, jolloin aivot jäsentävät ja siirtävät pitkäkestoiseen muistiin päivän asioita. Myös oivalluksia syntyy hyvän unen aikana ja ansiosta.

Huotilainen on kehittänyt uuden ”aivotyöläisen työaikalain”. Aamuvirkun työpäivä voisi jäsentyä oheisen kuvan lailla. Oikea kysymys ei ole työajan pituus, vaan vapaa-ajan riittävyys.

 

Lopuksi Minna Huotilaisen teesit hyvin aivojaan kohtelevalle työntekijälle:

-          - ole selektiivisesti tunnollinen = kaikkeen ei riitä tai veny, valitse tärkeimmät asiat (kannattanee keskustella myös esimiehen kanssa)

-          - ole tulevaisuusorientoitunut = lisää mahdollisuuksia laiskotella kehittämällä jatkuvasti työtäsi helpommaksi

-          - kehitä palautumisosaamistasi = palautuminen tulee olla kognitiivisesti haastavaa ja uutta opettavaa (kielikurssista pitsinnypläykseen ja kasvien vaalimiseen, mieluusti yhdessä kavereiden kanssa)

-          kehitä diversiteettiosaamistasi = hakeudu eri tavoin ajattelevien ihmisten seuraan, kognitiivisesti kirjava tiimi tuottaa monipuolisimman tuotoksen

Minna Huotilainen on kirjoittanut useita kirjoja aivoista, oppimisesta ja työn tekemisestä.

Ai niin, tutkimusten mukaan paritanssi kaikista tekemisen muodoista lisää eniten aivojen muistin ja oppimisen kapasiteettia. Pitääkö laittaa projektitapaamisten ja koulutustilaisuuksien ohjelmat uusiksi?

 

Petteri Ora

kehitysjohtaja

Kiipula

 

Spesiassa johtamista ja toimintakulttuuria uudistetaan isolla efortilla yhdessä

Ammattiopisto Spesiassa MuutosjohtAMEO-hanke on kytketty uuden oppilaitoksen yhteen strategian jalkauttamisen kanssa. Se tehdään modernilla tavalla yhteistyössä Vere Oy:n kanssa. 
Strategian moderni toimeenpano on ollut puoli vuotta kestävä prosessi, jonka lopputuloksena syntyy prototyyppi Spesian Lab -toimintakulttuurista. Prosessiin on osallistunut noin 70 spesialaista ja se on ollut toimintakulttuurin uudistamista yhdessä parhaimmillaan.

Alla olevassa kuvassa yhden prosessin vaiheen, design sprintin työskentelyä ja tuotoksia.